sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannus 2017



Vietimme Juhannuksen tavoistamme poiketen kaupungissa ja kyllä oli rauhallista ja hiljaista!
Isot pojat kotiutuivat ja vietimme aikaa ihan vain keskenämme nauttien hyvästä ruuasta, hauskoista peleistä, ystävien tapaamisesta ja ihan vain oleillen..Hyggeillen...


Ruokalistallamme oli mm. Satay-kanavartaita pähkinäkastekkeen kera ja hevos-pihviä punasipulikastikkeella ja hedelmäisellä riisillä sekä  Ribsejä ja perunasalaattia artisokkatahnalla.


Reseptit löytyi keittokirjasta, jonka olen joskus vuosia sitten saanut tyttäreltäni joululahjaksi. Ja hän sanoo, etten koskaan sitä käytä.....
Söimme ulkona, koska sää salli sen loppujen lopuksi.

Jälkiruokana tarjosin mansikkamargaritoja


Pihatakan hiillokselle paahdoimme vaahtokarkkeja ja teimme S'moresseja....


Ja olihan meillä se kesäinen mansikkakakku....


Jota sitten riitti vielä yllätysvieraillekin.
 Jokakäänteessä oli myös aikaa kahvitella...ainakin omaksi iloksi...


Kyllä tällainen kaupunkijuhannuski on kiva. 
Ainakin oli rauhallista ja kovin hiljaista, koska kaikki muut tuntui olevan muualla....


 Paluu 'ankeaan' arkeen on alkanut.
Pojat saatettu junilleen, ensiviikon työvuorot katsottu ja pian kohti lentokenttää ja hakemaan maailmalta palaava Likka kotiin...

Taas on keskikesän selkä taitettu. Nyt mennään kohti pimeneviä ja toivottavasti lämpöisiä iltoja.
Ja lomakin siellä horisontissa siintää...

Mukavaa alkavaa viikkoa!

- Satu -


lauantai 24. kesäkuuta 2017

Minun herkkuaamiainen....


still life, blueberries
still life, lilac, syreeni

Kun on aamu, jolloin on aikaa eikä kiire yhtään mihinkään, nautin tietynlaisen aamiaisen rauhassa.
Luulisi, että smoothie olisi silloin juttuni, mutta ei.
 Smoothiet kuuluu kiireisiin työpäiviin, mutta nyt on aikaa.....

still life, lilac, syreeni

Yksi herkku on ylitse muiden.
 Leipäjuusto, luit oikein, tai oikeastaan lämmitetty leipäjuusto!
En minä siitä kylmänä tykkää!

still life, blueberries, lilacs

Paistan juuston pannulla pehmeän lötköksi, sellaiseksi venyväksi tahnaksi. Voita ei tarvita, mutta loraus hunajaa tai mieluumin inkiväärisiirappia tekee paistoksesta karamellisoidun herkun.
Perheestäni vain toiseksi vanhin poikani on ymmärtänyt lämmitetyn leipäjuuston merkityksen ja aina kun hän on käymässä kotona, on minulla jääkaapissa kyseistä herkkua odottamassa
 aamupala-aikaa...


Ei me pelkkää juusto syödä, vaan se höystetään hillolla, sillä mitä nyt sattuu kaapissa olemaan, tai sitten tuoreilla marjoilla tai vaikka hedelmäsalaatilla. Päälle vielä pieni loraus tuota inkivääri-siirappia ja seuraksi iso kuppi kahvia. Kaunis kattaus ja kimppu kukkia....

still life, lilac, syreeni
still life, blueberry, lilac, syreeni

Oikeasti en muuta kaipaa,...
Helpot eväät hyvään aamuun!

still life, lilac, syreeni

Meillä jokaisella on omat makunautintonsa ja -oikkunsa....
Tämä on minun ja en tiedä kyllästynkö koskaan.
Raahaan jopa maalle mukaan leipäjuustoa, jottei totuus unohtuisi.
Ja siellä se vasta hyvälle maistuu, puuhellan lämmössä pehmentyneenä...


Vaikkei tämä aamu ollutkaan hidas ja rauhallinen, vaikka alkuperäinen suunnitelma niin olikin.....
Kun olin saanut aamukahvini kuppiin, soi miehen puhelin...Hänen ohiajavat sukulaisensa olisivat meillä vartin kuluttua....
Rauhallinen aamuni vaihtui puheensorinaan, nauruun, kuulumisien vaihtoon sekä siihen kahviin  täytekakkun kera.....

 Ei hassumpi päivän aloitus sekään!

Aurinkoa päiväänne!

- Satu -


perjantai 23. kesäkuuta 2017

SE ois Juhannus nyt.... #kukkailottelua



pionikimppu, peony
pionikimppu, peony
pionikimppu, peony

Juhannuskukiksi mielletään juhannusruusut ja isot runsaat kesäkukkakimput.
On minulla niitäkin; ruusut puskassa ja kesäkukat terassinpöydällä....
Päätin kuitenkin taas poiketa massasta ja postata Juhannuksen #kukkailottelun kunniaksi 
Pioneja.

Nämä yksilöt ostin viime sunnuntaina lähi Prismasta, viimeiset kaksi kappaletta, kahta eri lajiketta ja kahta eri väriä. Epäilin kyllä, etteivät kukat aukea tai kestä mitään, mutta kuinka väärässä olinkaan!
Valkoiset yksilöt aukesivat tunneissa, kun pääsivät pois paketistaan ja tuoreeseen veteen. Seuraavana päivänä punasävyisetkin olivat aukeamassa hyvää vauhtia. 
Ja edelleen kukat loistavat täysillä.....lähes viikkoa myöhemmin.


Keskikesän tunnelma on valoa ja kirkkautta, mutta itselläni oli visio tummuudesta kontrastina kirkkaat värit.
Asetin kirkkaan lasisen pallomaljakon eteisen klinkkerille keittiön ikkunasta heijastuvaan valokeilaan.

pionikimppu, peony
pionikimppu, peony

 Tunnen jotain mystistä viehätystä kaikkia tummia kuvia kohtaan, mutta koska juhlimme keskikesää, loppuun pari valossa kylpevää kuvaa kimpusta.

pionikimppu, peony
pionikimppu, peony

Rauhallista valonjuhlaa, 
vaikka juuri nyt ulkona näyttää aika harmaalta ja kylmältä.

- Satu -



keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kristallin säihkettä


Kun viimeksi postasin reissustani Tampereelle ja syyksi lasit, niin tässä nämä lasit nyt sitten ovat;
Kristallilasit.
Meillä on ennestään kristallilaseja, mutta kun ne ovat käytössä ja elämässä tapahtuu, niin kaappiin oli tullut väljyyttä.
Nyt sain hyllyt täyteen ja kaikille riittää oma lasi.
Konjakkilasit mies on saanut joskus taannoin ystäviltään lahjaksi, samoin liköörilasit ja pienet viinilasit. Nyt kokoelma täyttyi isommilla viinilaseilla ja kahdenlaisilla shamppanjalaseilla.
Täysin samanlaisia/samaa sarjaa lasit eivät ole, mutta se ei haittaa.
Esteetikolle kaikki kimalteleva on kaunista....


Kuvasin laseja ensin aamupäivästä, jolloin aurinko oli talon takana. Touhusin välillä muuta ja aurinko siirtyi paistamaan ikkunaan. Oli kamala tuuli, joka heilutti koivuja oikein urakalla, mutama pieni pilven haituvakin seilasi auringon ohi...Hetken seurasin valojen ja varjojen leikkiä kuvauspöydälläni ja lopulta kaivoin lasit ja kameran uudestan esiin....

still life, crystal, peony

Kuvan pionikimppu on Prismasta. Epäilin kukkia katsoessa, että aukeavatko ikinä, mutta kuitenkin kannoin ne kotiin, katkoin varret  ja laitoin tuoreeseen veteen. Valkoiset aukesivatkin ihan tunneissa ja kimppu kukoistaa edelleen...

still life, crystal,
still life, crystal,

Lasi on vaikea kuvata, mutta nuo varjot....
tykkään....

Ja mielessä pyörii mukava tapaaminen; mitä yksi kuva pakatusta lasista voikaan saada aikaan???


Jälleen on todettu, että toisen 'roska' on toisen aarre, 
Kiitos Tuija, kun jemmasit laseja minulle..

Nautitaan Suomen kesästä, satoi tai paistoi.

- Satu -


maanantai 19. kesäkuuta 2017

Ja kaiken alku oli yksi kuva...


Joskus ei tarvita paljoa, jotta tapahtuu paljon!
Tuija postasi arkikuvahaastetta ja huomasin kuvassa yhdet kirstallilasit, jotka hän oli viemässä kirpputorille. Lasit muistuttivat juuri sellaisia, joita olin haaveillut.
Viestiteltiin ja tuloksena oli päiväreissu Tampereelle ja tietenkin blogiystäväni Tainan kanssa.
Tampereella tapasimme Tuijan lisäksi myös pari muuta bloggaria; Nannin ja Tuulan. 
Nanni oli tullut Oulusta asti tapaamaan Tuijaa. 

Treffit teimme vaatimattomasti Tampereen hotelli Tornin Moro skybaariin.
 Sinne löytää helposti ja varmasti. Siellä ihailimme maisemia, viilentäviä drinkkejä ja tutustuimme toisiimme. No oikestaan mehän tunsimme jo toisemme -tai ainakin siltä minusta tuntui - vaikkei koskaan aiemmin oltukkaan tavattu. 


No nälkähän siinä höpöttäessä tuli. Laskeuduimme maankamaralle ja Tuijan johdolla ihailimme maisemia ja mutkien kautta päädyimme Trattoriaan sylmään. Oli kesäinen ihana helle, joten eipä tehnyt mieli mitään raskasta eikä kuumaa, joten salaattilinjalla mentiin. 


Jälkkäri ja kahvit päätettiin juoda muualla ja taas käveltiin ja ihailtiin näkymiä.
Päädyimme Tallipihalle, jossa valitettavasti oli jo kaikki putiikit menneet kiinni, mutta kahvila oli vielä auki.


Kahvittelun jälkeen suuntasimme vielä viimehetken kaupoille, ihan vain katteelee, josko jotain löytys. Toiset löysi, toiset ei.
Päivä oli jo pitkällä lähellä iltaa, kun Tainan kanssa suuntasimme autolle ja kotia kohti.

Vaikka koko viikonloppu meni yhdessä hujauksessa ja koti näyttää siltä kuin imuri olisi lakossa, moppi kadoksissa ja pyykkikone lainassa, en voi valittaa, eikä edes harmita.
Vieläkin hymyilyttää. Lauantain ja koko viikonlopun antamalla energialla pötkii taas pitkälle.


Joskus elämä on vain ihmeellistä. 
Ei tarvittu kuin yksi kuva, hieman uskallusta ja pari sattumaa...
Ja tuloksena uusia ystäviä ja ihania muistoja.

Kaunista Juhannusviikkoa!

- Satu -