tiistai 15. elokuuta 2017

Maidoton, Munaton, Gluteeniton......MAUTON???

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munatonkerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Hauskassa lastekirjassa Tatu ja Patu Työn Touhussa tutustutaan eri ammatteihin.
Yhtänä on leipuri ja pojan-nassikat suunnittelevat omat tuotteensa.
Yhtenä tuotteena on Kevyt leivos, joka esittellään sanoilla 
rasvaton, sokeriton, maidoton, mauton.


Kirja tulee mieleeni joka kerta kun suunnittelen ns. erityisruokavalio-leivontaa.

Ehkä poikien leivos oli mauton, mutta tämä leipomani suklaakakku ei, vaikkei siinä ole munia, ei maitoa eikä gluteenia....
Kakku on kerrosmutakakku; Munaton, maidoton, gluteeniton ja 
Maukas.

Ohjeeseen törmäsin etsiessäni blenderiini uutta kannua. Ohje löytyy TÄÄLTÄ.

Ko. ohjeessa käytetään vehnäjauhoja, mutta muutin ne gluteenittomiksi jauhoiksi. Suklaana käytin
 70 - 80% suklaata.

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Voitte uskoa, että makua löytyi!

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Se mitä väliin sitten laitoin oli ihan kermaa ja mascarbone-juustoa vaahdotettuna, tuoreita mansikoita, vadelmia ja mustikoita.

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Kerrosmutakakku

4 dl jauhoja
4 dl sokeria
2 dl kaakaojauhetta
1/2 tl suolaa
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljaa
2 dl kookosöljyä
4 dl mantelimaitoa
200g tummaa suklaata

Koristeluun 

Kermaa vatkattuna
 tuorejuustoa
 marenkeja
 marjoja
 hedelmiä

Sulata suklaa vesihauteessa. Tosin minä sulatin kattilassa yhdessä kookosöljyn kanssa.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada joukkoon mantelimaito ja öljy-suklaaseos.
Jaa taikian kahteen esim 18 cm halkaisijalta olevaan vuokaan ja paista 175 asteessa 20-25 min. Älä ylipaista! Kakku saa jäädä pehmeäksi keskeltä.
Jäähdytä kokonaan ennen täyttöä ja koristelua.

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton
kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Lämmin päivä ja kermavaahto ei ole hyvä yhditelmä. Kuvatessa kakkua, täyte alkoi pursuta kakun välistä. Tosin makuun se ei vaikuttanut yhtään.

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Kakku on tosi täyttävää ja makean himo täyttyy aika pienelläkin palalla, ainakin hetkeksi, kunnes tekee taas mieli ottaa uusi pala.

kerrosmutakakku, mudcake, gluteeniton, maodoton, munaton

Mukavaa viikonjatkoa!

- Satu -












lauantai 12. elokuuta 2017

Rakkaudesta Kukkiin.....Pihan Kukkatulva


Kun postasin puutarhastamme, niin lupasin kertoa millaisia kukkia meillä on.
Tähän väliin varoituksen sana;
Kukkia on ja piisaa....


No kuten jo moni tietää, en muista, enkä varmaan edes tiedä suuriman osan kukkieni nimiä.
Kukkia on  montaa laatua, kokoa, väriä ja lajia. Suurinmman osan olen saanut kavereilta ja sukulaisilta. Muutama oli jo valmiina tällä pihalla ja loput olen ostanut. Osan olen kasvattanut siemenistä; saaduista, ostetuista ja viime syksynä kukista talteen otetuista.
Paljon on kukkia penkeissä ja paljon myös istutusastioissa...
Minkä sille kukkahulluudelleen voi....


Kuvat ovat kesän ajalta, räpsitty aina sään ja mielen mukaan.


Ja vaikka kokosin kollaaseiksi, niin meinasi itsellekin tulla 'ähky'.
Mukaan mahtuu myös muutama puu ja pensaskin ja jäljelle jää tulevat kukijat. Niitäkin on muutama. 


Vaikka kukkasato on runsas, jopa pursuava, niin aina silti on tilaa uusille kukkijoille.
Mielestäni kukkia vaan ei voi olla liikaa! Ei, vaikka melkein itsekin olin jo sitä mieltä postausta tehdessäni...

Kukkaisaa viikonlopun loppua!

- Satu -

perjantai 11. elokuuta 2017

Kakkua ja #kukkailottelua


Kaikki läheiseni tietävät kukkahulluuteni. Siksi sainkin syntymäpäivälahjaksi kukkia. Sattui niin hauskasti, että sain kolme hortensiaa; kahta eri laatua ja yhtä väriä...Pinkkiä.

Minua itseänikin alkoi naurattamaan, koska en ole mitenkään pinkki ihminen, vaikka hiusteni väri on nykyään pinkkiin vivahtava.
Tosin kun asiaa mietin, niin minulla on jonkinvarran pinkkiä..pari t-paita ja olohuoneen sisutus on kesäisesti pinkkiin vivahtava. Siinä kaikki.
Ehkä siksi pinkkiä.

hortensia, hydrangea

Tämän ison ja upean hortensian sain #kukkailottelun Tainalta. Hän oli hakenut sen Villiviinistä. Tiedän, koska hain itsekin sieltä Tainalle synttärikukat ja Taina itse kertoi.
Tämä ihanus on jotain ihan muuta kuin minulla on aiemin ollut. Nuo kukkapallot ovat todella isot ja itse kukat niissä minimaalisesta monikerroksellisiin kukintoihin.

hortensia, hydrangea
hortensia, hydrangea
hortensia, hydrangea
hortensia, hydrangea

 Ja kakku taas...on ostokakku. Kyllä! Meillä oli ostokakku.
Mieheni oli ajatellut, että ostaa minulle kakun, ettei minun itse tarvitse leipoa itselleni syntymäpäiväkakkua.
Kävin ruokakellarissa hakemassa jotain, niin huomasin siellä hyllyllä tuon kakun.
Kysyin heti mieheltäni mikä se on, vaikka jo tiesin.
No meillä oli sitten kaksi kakkua; minun jo tekemäni ja tuo kaupan. 
Ja kumpikin omalaisensa suklaakakku.


muumimuki, moominmug
hortensia, hydrangea

 Pöydät notkui ihanista kukista ja kakuista.
Ei oman elämänsä prinsessa muuta tarvitsekkaan....

Satumaista viikonloppua!

- Satu -

#kukkailottelua

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Lettukestit

lettu, lakka,

Loma loppui ja työt alkoi...
Kaksi päivää töissä ja minulla poskiontelotulehdus.
Onko syynä työpaikka ja sen sisäilma vai joku flunssan poikanen, jonka imuroin itselleni töistä....???
Vaikea sanoa näin äkkiseltään.

No jäin pomon luvalla pariksi päivää kotihoitoon ja kyllä minua onkin hoidettu.
Juniori jo valitti surullisena eilen töistä palattuani, ettei ehdi minulle aamuisin lettuja paistaa. Hän on meidän perheen lettumestari, itse en siihen hommaan ryhdy.
Juniori on vielä tämän viikon lomalla, kun koulut alkavat täällä vasta ensi maanataina.


Aamulla poika oli mielissään, kun sai mammalle letut paistaa.
Ja ei mitä tahansa lettuja, vaan avotulella paistettuja.
Ensin hän puhui muurinpohjaletuista, mutta sanoin, etten jaksa nyt sitä virittää, koska pitää vaihtaa kaasupulloon letku ja kaivaa vajasta toinen poltin ja siihen jalat ja ulkotakkaan ei muurikkapannu sovi, eikä siinä taida olla mitään telinettä valurautapannuakaan varten....


Tämä eivät nuorta miestä lannistanut, vaan hän kipaisi kellariin isänsä verstaalle ja naama kuin naantalin aurinko näytti minulle löytämäänsä kolmijalkaa ja siihen sopivaa valurautapannua.
' Isikin käyttää tätä...'

avotuli, letun paisto
valurautapannu, lettu

No mitäpä minä siihen muuta kuin, että tulet takkaan...
Isoveli on vielä lomilla ja auttoi pienien klapien teossa. Minä vain kuljeskelin puutarhassa, kuvailin kukka-asetelmaa, tein kattauksen terasille, harjasin vähän koiraa ja vain seurailin hommaa. Ja kulutin puolipakettia nenäliinoja...


Tämä oli toinen kerta vähän ajan sisällä, kun sain lettuja. Juniori paistoi niitä myös minun syntymäpäivän aamupalalle.
Ei nekään pahoja olleet, mutta nämä oli ihan ylitse kaikkien muiden lettujen. En tiedä miten hän taikinan tekee, mutta ei mennyt kauan kuin tarjoilulautasen iso lettukasa oli kolmeen pekkaan syöty. Valitettavasti ei jäänyt edes koirille maistiaisia, vaikka kovasti kärkkyivät.


Kun tiskikonetta täytin ja jälleen kehuin lettujen makua oli vastaus...

'No kun niissä on hymyä, iloa, mukavia aatteita ja paljon voita. Niin niistä saa hyviä ja rapeita'

Noita kolmea ensimmäistä ei taida mistään purkista löytyä?


 Mukavaa keskiviikkoa!

- Satu -












maanantai 7. elokuuta 2017

Pikkuhiljaa pihasta puutarha...


Loma meni jo. Ja vissiin se kesäkin...Mutta aika paljon sain lomalla aikaan, ainakin pihamaalla.
Tavoitteni on saada pihasta puutarha.

Keväällä minulla oli taas vimma päästä puutarhaan peuhaamaan. Joka kevät aloitan seuraamalla, mikä kivi on nyt nousemassa pintaan ja pitää kaivaa ylös, ettei ruohonleikkuri taas kilahda. Kun yhden kiven kaivaa, niin vierestä löytyy toinen jne jne...
Yleensä sitten väännetään pojan kanssa lohkareita mullan pimeydestä taivasalle.
Kivistä on tehty pengertä, kiviportaita ja kukkapenkkeihin kivikasoja.
Joka kevät hullu kiviakka pääsee irti.


Viimeaikoina olen innostunut pihan laitosta vieläkin enempi. Ehkä, koska on aikaa...lapset eivät vaadi enään oikeastaan mitään, eikä edes sitä nurmikenttää pelejä ja leikkejä varten.
Koirat, huonot talvet ja jatkuva vesisade taas tekee tekonsa nurtsille, joten se on saanut pala kerrallaan väistyä kukkapenkkien ja kivipolkujen edestä.



Tänä kesänä olen tehnyt neljä uutta kukkapenkkiä ja laajentanut kolmea entistä. Yhden kukkapenkin olen pienentänyt, melkein jopa poistin kokonaan...
Toiveena saada siihen kohti terassiin jatketta...joku päivä. Nyt se on pihan murheenkryyni ja rumistus. Onneksi talon takana, pois vieraiden silmistä. Siellä missä on vaja ja kaikki tarvittava 'romu'.


Kukkia olen saanut työkavereilta, ystäviltä ja sisarelta, sekä loput ostanut ihan itse milloin mistäkin puutarhamyymälästä ja kaupasta. Ja aina jostain alennuksesta.
Omasta takaakin on jo aika paljon kukkia ja pensaita, joita voi jakaa...
Ja olen kova siirtelemään kukkia paikasta toiseen. Kiitos äitini opettaman tavan.

Edelleenkkään minulla ei ole mitään suunnitelmaa tai visiota etukäteen mistään kukista tai pensaista.
Se mikä näyttää ja tuntuu kivalta, päätyy pihaan. 
Eikä kasveilla ole nimiä, kun en jaksa niitä muistella. Kukka kuin kukka, puska kuin puska ja puut...hedelmäpuu tai sitten joku ihan muu..



Kukkapenkkien lisänä käytän vanhoja tiiliä, valmiita laattoja ja niitä luonnon kiviä.
Vanhoja heinäseipäitä ja aidan tolppia olen jaellut pitkin penkkejä. Osassa on ripustukoukut, joihin voi ripustaa lyhtyjä, osa on kasvutukina ja osa ihan vain estettisistä syistä ja hieman hidastamassa tassujen tuhoja.



Pihaan olen rakennellut muutamia oleskelupaikkoja. Kalusteet niissä vaihtuu mielen mukaan ja oleilu tietenkin auringon tai sen puutteen mukaan.


Kasvihuone sai minulta päätöksen muuttua kesähuoneeksi, kunhan satokausi loppuu. Päätöstä tehtäessä olin turhautunut, kun mikään ei oikein kasvanut, mutta nyt on tomaatteja, kurkkuja ja kesäkurpitsoja valmistumassa. Salaattiakin olen jo kylvänyt uuden satsin ja chilin eka sato on jo poimittu, puhumattakaan yrteistä...joten päätös voi muuttua...
Kasvihuoneeseen oli eksynyt myös pari auringonkukkaa, joista toinen kasvaa jo kattoluukusta ulos..
En raaski katkaista kuin vasta sen kukkiessa.


Pihalla eletään ja oleillaan joka päivä. Juniori osallistuu pihan muutoksiin omilla ideoillaan, valitsemillaan kasveillaan ja omilla touhuillaan. Kaikki leikki on luvallista, kunhan kukat selviävät hengissä.
Monesti etsin työtarvikkeita hänen jäljiltään ja monet kerrat ihmettelen milloin minkäkinlaisia virityksiä ja tieteellisiä kokeita, joita löytyy milloin mistäkin. Harvoin niihin kosken, kyselen vain tarkoitusta...


Ainoa mikä lasten jutuista on enään 'elossa' on keinu. Maalasin sen viimekesänä mustaksi ja tykästyin niin, että sai jäädä. Hämähäkkikeinun vihreä naru häiritsi esteettistä silmääni ja olihan siitä jo pari naruakin korjattu valkoisella narulla, joten halusin vaihtaa narutuksen mustaksi. Ja heti tila rauhoittui. Keinun muuten uudelleen narutti Juniori itse, en siis minä!
 Hiekkalaatikko ja leikkimökki on purettu. Edellinen vei tilaa ja oli lähinnä enään koirien kaivos ja jälkimmänen piti siirtää kasvihuoneen tieltä, mutta huonon kuntonsa vuoksi päätyi palasiksi ja polttopuiksi. Tosin osa lankuista on edelleen hyödynnettynä esim. pienessä terassissa, kasvihuoneen kasvulavoissa jne...


Talomme on rakennettu kalloiseen rinteeseen ja on sopivasti tontin alaosassa, heti tien reunassa. Meillä ei onneksi ole isoa etupihaa ja se onkin jäänyt aika lailla vaille huomiota.
Ylhäältä kalliolat katsoen talo ja terassi jää joskus istuttamieni a nyt isoiksi kasvaneiden pensaiden varjoon, suojaan ja pihalle taas noustaan kiviportaita pitkin, joita on tällähetkellä kolmet. Laattapolku vie takaportille, josta pääsee bussipysäkille menevälle polulle. Laattapolun tein vasta tänä kesänä. Aiemin siinä oli vanhoja tiiliä, mutta en tykännyt siitä, joten tiilet sai lähteä muuhun käyttöön.
 Takaportti odottaa kunnostusta ja kunnostajat sopivaa säätä. Sivuportti saatiin jo kunnostettua ja tarkoitus on jatkaa aita ympäri tontin. Nyt siinä on alkuperäinen sininen (!) verkkoaita. Verkkoaita on kyllä tosi kätevä noiden karvalasten vuoksi, jotka kaikki kolme vilahtelevat näissä kuvissa.


Joka päivä katselen 'tilukset' ja ihailen, tutkin ja mietin...saan ahaa-elämyksiä ja ryhdyn tuumasta toimeen. Joskus saatan kyllä jäädä hetkekesi miettimään ja huomaan päätyväni parempaan ratkaisuun, jopa unohtaa koko jutun.
Pihaan ei ole hankittu mitään uutta ja hienoa, vaan kaikki yritän keksiä itse ja viritellä kierrättäen.
Oikeastaan piha ei edusta mitään suuntausta, vaan on enempi sellainen boheemi sekamelska...
Vaikka pidän siisteydestä ja siitä, että kaikki on tiptop, niin pihani on se 'varjo-minäni' tuotos....mikään ei ole niin nöpönuukaa ja justiinsa....

Piha elää jatkuvasti. Mies on antanut minulla vapaat käden sen suhteen ja antaa kaiken tuen.
Joskus voi hänkin joutua hommiin, mutta harvemmin. Mielelläni touhuan itsekseni...tai no karvalapset ainakin pyörii jaloissa..
Yleensä miehen kommentti on; 'Ai uusi kukkapenkki....Mistä sinä tuota energiaa ammennat?!?'




 Tästä, lopputuloksesta.
Paikasta rauhoittua, paikasta joka on oman käden jäljiltä ja muuttuu vuorokauden ja vuodenajan mukaan.
Siitä, että pihalla on monta kivaa juttua ja onneksi myös monta juttua odottaa ideaa ja toteutusta.
Ja ne kukat....

Mutta niistä toisella kertaa...

Mukavaa alkanutta viikkoa.
 Täällä on ekasta loman jälkeisestä työpäivästä selvitty kunnialla..

- Satu -